KALAALLIT NUNAANNI AALARIAATSIT GRØNLAND I BEVÆGELSE​

SOOQ

Timersorneq timimillu atuineq inuppassuit inuunerannut pingaaruteqartorujussuuvoq, timi atorlugu sulineruppat, pinngortitami aallussineruppat, qitinnermut tunngasuuppat, arsarnermut tunngasuuppat imaluunniit timigissartarfimmi timigissarnermut tunngassuteqarpat apeqqutaatinnagu. Inuppassuarnut aallutaq nuannaartitsilluavittarpoq timimillu atuinerit inuppassuit ’inuunerissaanerannut ilaasarpoq’, aammali pinngitsoorneqarsinnaaneq ajorpoq – suliassat suliariinnarsinnaassagaanni, ornitamut arlaatigut ingerlassagaanni angerlarsimaffimmulluunniit tunngatillugu timimik atuinerusinnaagami.
Inuunissatsinnut nammineq naleqartarpoq – nuannaarutaasumik imaluunniit pisariaqartitaq aallaavigalugu – aammaliuna timimik atuineq pitsaasortaqartorujussuusoq. Timimimmi atuineq peqqinnartuusoq nalunngilarput, inuppassuillu timersorneq peqqutigalugu qanimut peqatigiissuseqalersarput, inuiaqatigiinni inuit assigiinngiiaartut akornganni timersorneq katersuuffiusarpoq, inuullu nammineerluni ataatsimoortumilluunniit kinaassusaanut pingaaruteqartorujussuusinnaalluni. (suna ataatsimoorfigigatsigu).

SUNA

Inuppassuit suli amerlasuut timersorneq ajortut nalunngilarput, amerlanerillu aamma timiminnik annikitsuinnartumik atuisar-put, pisortatigut oqaatigineqartartunit annikinnerujussuarmik timiminnik atuisaramik, timimillu aallussisarnerit assigiinngitso-rujussuarmik peqataaffigineqartarput, inuiaqatigiillu assigiinngitsut akornganni sumiiffiillu assigiinngitsut akornganni timersornerit peqataaffigineqarnerat assigiinngitsorujussuuvoq.

Suliniut aqqutigalugu sukuuminerusumik paasisaqarfigineqa-rusupput:

• Innuttaasut inersimasuusut timiminnik atueriaasiat.
• Aalariaatsinut assigiinngitsunut tunngatillugu innuttaasunut suut kajumilersitsisarnersut,
• Timimik atuinissamut periarfissat pioreersut innuttaasut kajumissuseqalernissaannut qanoq pingaaruteqartigaat (soorlu pinngortitap najornissaanut, atortussat piareersimasuuneri aammalu aallutassatut neqeroorutit assigiinngitsut periarfissaaneri),
• Aalanissamut ileqqut timimillu atuinissamut kajumissuseqarnerit sumiiffiit akorngini qanoq assigiinngiiaartigaat,
• Sammisaqartarnerup annertussusia, aalanissamullu ileqqut suiaassutsimut, ukiunut, innuttaasunilu sumi inissisimanermut, kulturimut, aammalu
• Nunatsinni inuit Danmarkimi inunnut naleqqiullutik qanoq aalanissaminnut ileqqoqarpat.

QANOQ

Nunatsinni kommunet suleqatigalugit misissuititsineq ingerlanneqassaaq, sammisassaqartitsinissaq siunertaralugu, timimillu atuinerit inuunerissuunerullu eqqumaffigineqarnissaanut eqqumaffiginnittoqarnissaa peqatigiinnit anguniarneqarpoq.

Siullermik misissuineq nalinginnaasumik misissuinerussaaq, aalariaaserineqartut suunersut peqqutaasartullu paasisaqarfigineqarusukkamik. Aammali nuna tamakkerlugu apersuilluni misissuinerit ingerlanneqartussaapput, kalaallit timersornikkut, timigissarnikkut timimillu atuineranni ileqqui suunersut nalunaarsorneqarsinnaaniassammata. Kalaallit Nunaanni innuttaasut 7000it missaannik amerlassusillit (15-inik ukiulinniit +) apeqqutinik akissuteqartarnissaminnut qaaqquneqarnikuupput.

KINA/KIKKUT

Misissuineq ingerlanneqartussaavoq Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata, Nunatsinni Kommunet aammalu timersornermik, peqqissutsimik inuiaqatigiillu ilisimatusarfigineqartarfiat peqatigalugit.